Psykologin työssä kuulee hyvin erilaisia näkemyksiä puhumisesta ja sen hyödyllisyydestä. Terapiakulttuurin läpilyönnin seurauksena puhumista saatetaan pitää kaiken parantavana ihmelääkkeenä. Hukassa ollut identiteetti löytyy ja elämä asettuu raiteilleen, kunhan vain vuodattaa huolensa sopivalle uhrille. Jos läheinen on ärtynyt ja vihainen, juo liikaa tai vetäytyy apaattisesti yksinäisyyteen, hänet osataan nykyään tottuneesti ohjata ammattilaisen luo saatesanoilla: ”sun olis ehkä hyvä puhua tästä jonkun kanssa”. Sanat lausutaan ehkä sen enempää miettimättä, mikä puhumisessa mahdollisesti auttaa.
Toinen näkökanta puhumiseen taas on, että se on turhaa. Näkemyksen mukaan mennyt on mennyttä eikä sille voi tehdä enää mitään. Ajatukset ja tunteet ovat merkityksettömiä eikä niihin sovi liiaksi paneutua. Ajatusten vatvominen ja tunteissa vellominen on hyödytöntä ja narsistista oman navan kaivelua, mikä ei johda kuin korkeintaan pahempiin ongelmiin. Oikea elämä on muualla.
Kummassakin näkemyksessä on varmasti jotain totta. Toisinaan puhuminen on hyödyllistä, mutta välillä saattaa olla hyvä hiljentyä ja keskittyä tekemiseen. Olen hyvilläni siitä, että psyykkinen hyvinvointi kiinnostaa nykyään yhä useampaa ja vaikeuksista voidaan puhua avoimemmin. Toisaalta puhuminen vain sen itsensä vuoksi tuskin auttaa ketään. Tämän kirjoituksen tarkoitus on pohtia, mitkä ovat ne tekijät, jotka tekevät ammattilaiselle puhumisesta terapeuttista.
Etäterapia – erilaista mutta toimivaa!
Asioilla on tapana paisua mielessämme suunnattoman suuriksi ja vakaviksi. Uskomme myös usein olevamme ainoita maailmassa, joilla on jokin ongelma. Tietyn pisteen jälkeen vaikeita asioita ei haluaisi edes ajatella. Ne harvemmin kuitenkaan katoavat itsestään. Omista ongelmista kertominen ei ole helppoa ja saattaakin aluksi vain lisätä ahdistusta. Pidemmällä aikavälillä vaikeiden ajatusten, kokemusten ja tunteiden läpikäyminen kuitenkin lievittää ahdistusta ja parantaa oloa. Kun ongelmat puetaan sanoiksi, asettuvat ne oikeisiin mittasuhteisiin. Tarkasteltaessa ajatuksia etäämmältä uudesta näkökulmasta, niistä tulee helpommin käsiteltäviä ja niiden nostattamat tunnereaktiot laantuvat. Keskustelu toimii siten siedätyshoitona. Sen myötä ajattelu ja käytettävissä oleva tunneskaala laajentuvat mahdollistaen syvällisemmän ja rohkeamman itsetutkiskelun.
Ammattilainen on neutraali
Kun puhut asioistasi ammattilaisen kanssa, hän kuuntelee ja miettii, mitä kerrottu tarkoittaa sinun, ei hänen itsensä kannalta. Tämä on melko harvinaista ystävien tai perheenjäsenten kanssa käydyissä keskusteluissa. Läheisillä on aina omat tarpeensa sekä toiveensa siitä, miten asioiden olisi suotavaa järjestyä. Vaikka he suurimman osan ajasta tarkoittavaisit ja haluavaisit hyvää sinulle, he eivät ole neutraaleja päätöstesi suhteen. Heillä voi olla niin sanotusti oma lehmä ojassa. Ulkopuolisella avuntarjoajalla ei tällaista taakkaa ole. Hänen tarkoitus on selvittää, mitä juuri sinä ajattelet ja tarvitset elämääsi. Sinun ei myöskään tarvitse huolehtia siitä, että kuormittaisit kuuntelijaa, koska hänen työtään on perehtyä elämääsi ja auttaa sinua tekemään siitä mielekkäämpi.
Hoitosuhde on ihmissuhde
Kun kaksi ihmistä puhuvat toisilleen, heidän välilleen syntyy suhde. Ammattilaisen kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia, joten pelkoa siitä, että kertomaasi hyväksikäytettäisiin jollain tapaa ei ole. Luottamuksellisuuden takia keskustelu voi olla rehellisempää ja siten merkityksellisempää. Asiansa osaava ammattilainen suhtautuu sinuun ehdottomalla hyväksynnällä ja empatialla. Hänen tehtävä on kestää ajatuksesi ja tunteesi, olivat ne mitä hyvänsä. Hoitosuhteessa saat voida pahoin sekä olla rikkinäinen, vihainen ja ahdistunut ilman hylätyksi tulemisen pelkoa. Tämä ei ole itsestään selvä asia edes lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa. Hyväksynnästä ja empatiasta rakentuu turvallinen ympäristö ajatusten ja tunteiden tutkimista varten. Hoitosuhde on kuin turvasatama, josta tehdään tutkimusmatkoja mieleen. Matkan jälkeen palataan satamaan käsittelemään löydökset.
Vaikka ammattilainen tekeekin vain työtään, iskostuu sinuun ajatus siitä, että olet tärkeä ja sanomisillasi on väliä. Hoitosuhteella on siten usein positiivinen vaikutus oikeisiin ihmissuhteisiin. Koska arvostat itseäsi nyt enemmän, et yritä muuttaa itseäsi toisen mielen mukaan. Et enää laiminlyö tarpeitasi etkä tyydy yksipuolisiin suhteisiin. Osaat nyt myös pyytää tarvittaessa apua muilta. Hoitosuhteesta saadun emotionaalisen turvallisuuden kokemuksen myötä pelottava ja ahdistava maailma muuttuu mahdollisuuksien paikaksi.
Ajatukset vaikuttavat käyttäytymiseen
Ajatukset eivät ole ”vain ajatuksia”, vaan vaikuttavat siihen, miten elämme elämäämme. Ajatusten ja tunteiden tarkkailu ja niiden käsittely eivät siis ole jotain ylimääräistä hauskaa, mitä voi tehdä, jos oikeilta asioilta sattuu jäämään aikaa, vaan merkityksellisen elämän välttämätön ehto.
Puhuminen hidastaa ajattelua. Kuten kirjoittaminen, myös puhuminen pakottaa ajattelemaan selkeämmin, mikä helpottaa mielen liikkeiden tarkkailua. Siten ”ääneen ajattelemalla” on helpompi päästä kiinni ajatuksiin ja tunteisiin, jotka ohjaavat käyttäytymistämme. Jos tunnet olevasi tapojesi orja ja haluat muuttaa jotakin itsessäsi tai elämässäsi, ainoa keino pysyvään muutokseen on käyttäytymismallien takana piilevien ajatusten ja tunteiden tutkiminen. Keskustelu ammattilaisen kanssa auttaa löytämään käyttäytymistä ohjaavat tekijät. Kasvanut tietoisuus näistä ajatuksista ja tunteista auttaa tekemään parempia valintoja tulevaisuudessa.
Puhuminen selkiyttää ajatukset, tuo tiedostamattomat tunteet päivänvaloon ja liittää ihmiset yhteen. Huonoimmillaan se voi kuitenkin olla vain vastuuta pakoilevaa tyhjää sanahelinää. Puhe, joka parantaa on rohkeutta vaativaa rehellistä itseensä tutustumista. Puhumalla asiat halki pääset selville itsestäsi, mikä on paras tapa päästä selville muista ihmisistä. Tämä vuorostaan on paras tapa parantaa mielenterveyttä.
Artikkelin on kirjoittanut Nosteen psykologimme Mikael Heino. Mikaelin omat sivut löydät täältä: www.mikaelheino.fi
