”Mies se on hävinnytkin”, sanoi presidenttiehdokas Sauli Niinistö vuoden 2006 vaalituloksen selvittyä, ja reilusti onnitteli valituksi tullutta presidentti Tarja Halosta. Kuten tiedämme, on Niinistö sittemmin myös voittanut presidentin vaalit, kahteenkin kertaan. Vaikkei näin olisi käynytkään, ei edellä mainittu vaalitappio silti hänen mieheyttään tai miehisyyttään mihinkään vienyt.
Entä onko avun hakeminen, esimerkiksi psykoterapiaan hakeutuminen miehelle tappion tai epäonnistumisen merkki? Liittyykö siihen vieläkin jonkinlaista häpeää, joka estää miestä hakemasta ja saamasta apua? Ehkä mieheyden menettämisen pelossa? Onko apua hakeva mies jotenkin vähemmän mies?
Tarvitseeko miehen enää kaatua saappaat jalassa?
Joka tapauksessa miehet, aivan samoin kuin naiset, ajoittain apua tarvitsevat. Elämään tulee kaikille meistä tilanteita ja ajanjaksoja, jolloin kaipaamme ja tarvitsemme apua ja tukea. Fyysisiin oireisiin avun hakeminen ei miehille niinkään enää ole mikään kynnyskysymys. Miehen ei enää tarvitse ”kaatua saappaat jalassa”, vaan lääkärille osataan tarvittaessa hakeutua. Kehon terveyttä ja hyvinvointiakin osataan paljon aiempaa enemmän kuunnella ja hoitaa, myös ennaltaehkäisevästi. Tarvitseeko miehen psyykkisistäkään syistä kaatua saappaat jalassa?
Mihin mies voi tarvita apua?
Mihin mies sitten voi tarvita henkistä tukea ja apua? Miten apua aiemmin on haettu, ja miten sitä haetaan nyt? Meistä jokaisen elämässä tulee ajanjaksoja, jolloin psyykkinen jaksamisen voi olla koetuksella. Parisuhteeseen, perheeseen tai työhön liittyvät vaikeudet, paineet ja haasteet voivat joskus tuntua ylitsepääsemättömiltä. Äkilliset kriisit ja menetykset voivat nekin kohdata jokaista meistä. Joskus elämään ja olemiseen saattaa myös liittyä jotain epämääräistä pahaa oloa, yksinäisyyden tai merkityksettömyyden kokemusta, josta ei oikein saa kiinni ja jota ei osaa sanoittaa.
Vahvat sukupuoleen liittyvät stereotypiat ovat ehkä pitkälti määrittäneet sitä miten mies on apua hakenut. Jos on lainkaan hakenut. Apua on haettu vaikkapa pullosta. Sanotaan, että masennusta on perinteisesti ”hoidettu” alkoholilla. Huomattavasti paljon parempi vaihtoehto on miehen lähipiirin vertaistuki. Esimerkiksi saunan lauteilla on jaettu henkilökohtaisia asioita, ja tällaiset kohtaamiset ovatkin arvokkaita henkisen hyvinvoinnin paikkoja.
Joskus voi ulkopuolinen ammattiapu olla tarpeen. Psykoterapiassa kaikkia edellä mainittuja tilanteita, kokemuksia, ajatuksia ja tunteita voi asiantuntijan kanssa turvallisesti ja luottamuksellisesti pohtia. Terapiaan hakeutumisen esteenä on aiemmin saattanut olla mieheen liittyvät stereotypiat. Miehen pitää itse kestää, eikä hän ainakaan mistään terapiasta apua hae, ne on sellaisia höpö höpö juttuja… Tilanne taitaa tämän suhteen kuitenkin olla muuttumassa. Terapiaan osataan yhä useammin itse hakeutua.
Personal trainer kehon hyvinvointiin, psykoterapia mielen hyvinvointiin
Kehon kuntoon panostaminen on aivan hyväksyttävää omaan hyvinvointiin sijoittamista. Joskus tähän käytetään apuna myös ulkopuolista asiantuntijaa. Personal trainerit suunnittelevat asiakkailleen harjoitusohjelmat ja ruokavaliot, ja vielä piiskaavat salilla asiakkaitaan saamaan harjoittelusta enemmän tehoja irti.
Psykoterapeuttia mielen hyvinvoinnin asiantuntijana voidaan ehkä jossain mielessä verrata personal traineriin. Terapiassa saadaan ammattilaisen kanssa uutta näkökulmaa omaan tilanteeseen, ja omia ajatuksia sekä tunteita voidaan yhdessä asiantuntijan kanssa hahmottaa ja jäsennellä. Terapeutti ei kuitenkaan piiskaa asiakastaan mihinkään, vaan on tälle rinnalla kulkija. Asiakkaan omaan tahtiin. Vaikkei psykoterapiaa siis voikaan suoraan verrata personal trainerin palveluihin, voisiko kuitenkin terapiaan suhtautua samalla tavalla? Mutkattomasti, ilman että sitä tarvitsee itselleen tai kenellekään muulle erityisesti perustella. Kumpikin on sijoittamista omaan hyvinvointiin.
Riittävän hyvä mies
Edellä olevasta saattaa tulla käsitys, että ollakseen riittävän hyvä tulee miehen fyysistä ja psyykkistä kuntoaan säännöllisesti hoitaa, toimintakykyisenä ja tehokkaana pysyäkseen. Tai sitten ainakin tappion jälkeen tehdä comeback, ja voittaa vaikkapa presidentinvaalit. Mieluummin kahdesti. Tämä ei kuitenkaan missään tapauksessa ole tämän kirjoituksen tarkoitus. Mieheyteen liittyviä turhia stereotyyppisiä odotuksia ja paineita on edelleen jo muutenkin tarjolla aivan riittävästi.
Mies saa olla oma itsensä, kaikkine vahvuuksineen ja heikkouksineen, ja hän on täysin riittävä sellaisenaan. Jokaisella meistä, niin miehillä kuin naisilla, on täysi ja jakamaton ihmisarvo. Elämäntilanteistamme riippumatta. Joskus tämänkin kuulemiseen ja tiedostamiseen tarvitaan pysähtymistä, ja asioiden pohtimista turvallisessa ja hyväksyvässä vuorovaikutuksessa.
Avun tarpeen tunnistaminen rohkeuden ja vahvuuden merkkinä
Vaikka mies häviää, on hän edelleen mies. Samoin saa mies olla apua tarvitseva ja myös heikko, eikä sekään hänen mieheyttään poista tai vähennä. Päinvastoin, avun tarpeen tunnistamista ja avun hakemista pidetään yhä enemmän erityisen rohkeuden ja vahvuuden merkkinä. Omien voimavarojen ja jaksamisen rajojen tiedostaminen, itselleen rehellinen ”peiliin katsomiminen” ei aina ole lainkaan helppoa. Siksi avun hakeminen ei ole häpeän, vaan hatunnoston arvoinen asia.
Mies se on apua hakevakin, ja tosi mies onkin!
Artikkelin on kirjoittanut Nosteen psykoterapeuttimme Jorma Uhtakari.
