Pitkät sairauspoissaolot mielenterveyssyistä kääntyivät taas kasvuun
Kela julkaisi 10.5.2022 artikkelin, jossa todettiin mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrän nousseen jälleen vuonna 2021. Raportissa todettiin, että etenkin ahdistuneisuushäiriöön perustuvat päivärahapäivät, eli pitkät sairaslomat, lisääntyivät. Nuorilla naisilla pitkiä sairaslomia on jo lähes viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2005.
Kehitykselle voi etsiä erilaisia syitä, mutta koronan piikkiinkään ei lukuja voi ainakaan kokonaan laittaa, sillä Kelan korvaamien mielenterveyden häiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrän kasvu pysähtyi koronavuonna 2020. Peruspäivärahojen avulla on helppo seurata pitkiä sairaslomia, koska Kela maksaa tätä korvausta vasta yleensä sairastumispäivän ja sitä seuraavan yhdeksän arkipäivän jälkeen, jolloin sairauden on pitänyt kestää lähes kaksi viikkoa.
Lukumäärällisesti vuoden 2021 osalta tämä tarkoittaa, että noin kolme prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä eli 95 000 henkilöä (10 000 lisäystä edelliseen vuoteen) sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia ainakin kerran. Määrä on kasvanut yli 60 % vuodesta 2016.
Kaikkiaan sairauspäivärahaa vuonna 2021 sai 305 000 henkilöä, eli henkilömäärässä mitattuna noin kolmanneksen kohdalla kysymys oli mielenterveyden häiriöihin perustuvasta syystä.
Me jatkamme kamppailua niin lyhyiden kuin pitkien sairaslomien lyhentämiseksi yhteistyössä yritysten ja julkisten organisaatioden kanssa. Tavoitteenamme on auttaa yhteiskuntaa vähentämään mielenterveyssyistä pitkälle sairaslomalle jääneiden määrä puoleen vuoteen 2025 mennessä.
