Huonosti nukutun yön jälkeen huomaat, että puolisosi ei ole taaskaan vienyt roskia töihin lähtiessään. Taapero heittäytyy meritähdeksi eteisen lattialle ja huutaa suoraa huutoa. Alkaa olla kiire. Tunnet sykkeesi nousevan ja leukojesi kiristyvän. Ja sieltä se tulee: korotat ääntä, ja jokunen kirosana saattaa olla mukana.
Tunnet toisaalta helpotusta, toisaalta syyllisyyttä. Sinun ei pitäisi huutaa lapsellesi. Tässä vain on ollut kaikenlaista. Uni on jäänyt vähäiseksi ja olet vähän väsynyt. Kyllä se siitä.
Kuulostaako tutulta?
Tässä artikkelissa käsittelen tunnesäätelyä ja aggressiota. Aggressio on pelottava sana, joka herättää voimakkaita mielikuvia. Aggressio on kuitenkin hyvin tarpeellinen tunne, joka asuu meistä jokaisessa. Yhtäkään meistä ei olisi tänään täällä lukemassa tätä tekstiä, jos esi-isämme eivät olisi ilmentäneet omaa aggression tunnetta mm. saalistamalla tai petoeläimiltä puolustelemalla. Tänä päivänä saalistaminen on tehty helpoksi, kun ruokaa saa muutamalla klikkauksella suoraan kotiovelle, eikä ulkona ole juuri näkynyt sapelihammastiikereitä, joilta puolustautua. Mihin siis tänä päivänä tarvitaan aggressiota?
Aggressio voi olla epämiellyttävä tunne, mutta sen äärelle kannattaa pysähtyä, sillä se viestii meille jotakin tärkeää. Monesti aggressio herää tilanteessa, jossa kohtaamme kuilun meidän tarpeiden ja todellisuuden välissä. Mitä isompi kuilu, sitä voimakkaampi tunne. Aggressio herää siis etenkin silloin, kun tarpeemme eivät täyty. Ihminen pystyy selviämään rajallisen ajan varsin hyvin, vaikka hänen tarpeisiinsa ei olisi vastattu. Huonosti nukutun yön jälkeen moni huomaa olevansa tavallista ärtyneempi, mutta tilanne yleensä korjaantuu, kun saa nukuttua univelan pois. Jos taas tilanne jatkuu, mitta tulee jossakin vaiheessa täyteen ja tyydyttämättömät tarpeet saattavat purkautua hyvinkin hallitsemattomasti: huutamalla, heittämällä lautasia seinään tai tönäisemällä puolisoa riidan yhteydessä.
Kun seuraavan kerran tunnistat olevasi vihainen, pysähdy kuulostelemaan omia tunteita. Tämä on tärkeää tunnesäätelyn kannalta: sellaista tunnetta, mitä ei tunnista, ei voi myöskään säädellä. Pysähdy siis hetkeksi ja kuuntele. Vihalla on sinulle tärkeä viesti: olet jääneet jostakin paitsi. Olet tarvinnut jotakin, mitä et ole saanut. Olet kohdannut kuilun omien tarpeiden ja toiveiden sekä todellisuuden välissä. Saatko kiinni, mitä olisit tarvinnut? Hyvä. Kirjoita se ylös, esimerkiksi näin:
”Olen vihainen, koska puolisoni jätti taas sotkuisen kodin minun vastuulleni”.
”Olen vihainen, koska en saanut nukuttua kunnolla enkä ehtinyt syödä aamiaista, kun piti viedä taapero päiväkotiin”.
Joskus kyse on hyvin yksinkertaisista tarpeista, joiden päälle ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi kuitenkin rakentuu. Väsyneenä, nälkäisenä ja itsensä turvattomaksi kokevana on vaikea täyttää esimerkiksi yhteenkuuluvuuden tai itsensä toteuttamisen tarvetta. Jos aggressiotasoasi nostaa siis joku perustarve, tyydytä se. Syö jotakin tai huolehdi mahdollisuudestasi lepoon ja palautumiseen. Tiesitkö, että englannin kielessä on sana ”hangry”, joka tulee sanoista ”hungry” ja ”angry” ja kuvastaa nälkäkiukkua? Verensokerin lasku onkin aggressiivisen käyttäytymisen merkittävä riskitekijä. Muita riskitekijöitä ovat mm. väsymys, hormonaaliset tekijät, kiire, pitkä odotus, päihteet ja jotkut lääkkeet. Jos mietit tilanteita, joissa koit itsesi vihaiseksi, löydätkö jonkun punaisen langan, jonkun yhteisen tyydyttämättä jääneen tarpeen? Jos löydät, onko sille jotakin tehtävissä?
Välillä kyse ei kuitenkaan ole perustarpeista. Esimerkiksi ensimmäisen lauseen kohdalla kannattaa kysyä itseltään, mitä sotkuisen kodin jättäminen vastuulleni minulle merkitsee. Olenko harmissani ainoastaan sen takia, että joudun siivoamaan, vai onko sillä jokin syvempi merkitys? Voit kysyä itseltäsi: mitä sotkuisen kodin jättäminen vastuulleni kertoo minusta? Saatat oivaltaa ajattelevasi esimerkiksi: ”Puolisoni ei arvosta minua eikä kunnioita minun oikeuttani lepoon ja palautumiseen, vaan kohtelee minua kuin mitäkin piikaa”. Tällöin kyse on paljon syvemmästä tarpeesta: itsearvostuksen ja muilta saadun kunnioituksen tarpeesta.
Tyydyttämättömät tarpeet herättävät siis henkistä pahoinvointia, joka jatkuvana ja tukahdutettuna saattaa purkautua hallitsemattomasti aggressiivisena käyttäytymisenä. Tämän takia tunnesäätelyn ensimmäinen askel on tunteen tunnistaminen ja sen äärelle pysähtyminen. Nimeä tunne, jos pystyt. Voit myös tunnistaa erilaisia tunteita ja arvioida niiden voimakkuutta 0–100. Esimerkiksi: tunnen vihaa 90/100, pettymystä 70/100 ja surua 20/100. Pystyisitkö antamaan tunteellesi jonkun visuaalisen muodon ja tarkastella sitä uteliaasti ja tuomitsemattomasti? Onko vihasi kuin piikikäs, punainen pallo, vai muistuttaako se enemmän jotakin mustaa ja kiiltävää, kuten jätesäkkiä? Tämä kaikki auttaa sinua saamaan hieman etäisyyttä vaikeaan tunteeseen. Palauta myös kehollinen yhteys: miltä viha tuntuu kehossani? Tuntuuko se leukojen kiristymisenä, tiheänä hengityksenä, sydämen tykytyksenä? Kokeile jotakin helppoa kehollista menetelmää, kuten palleahengitystä tai uloshengityksen pidentämistä. Voit esimerkiksi laskea neljään, kun hengität sisään, ja kuuteen, kun hengität ulos. Voisitko halata itseäsi tai lempeästi silittää vaikkapa omaa käsivartta? Joitakin auttavat myös ns. TIPP-taidot, joista T tarkoittaa Temperature eli lämpötilan muuttamista. Kehon lämpötilan muuttamisen on osoitettu rauhoittavan elimistöä. Voisitko esimerkiksi pestä kasvot kylmällä vedellä tai laskea sitä ranteille? Kokeile rohkeasti erilaisia keinoja. Keho on mainio työkalu tunteiden käsittelyyn!
Aggressio ei kuitenkaan synny tyhjästä. Kun olet tunnistanut omat täyttämättömät tarpeet aggression taustalla, on aika toimia. Muista, että sinä itse olet vastuussa siitä, että tarpeesi täyttyvät. Tee mahdollisimman konkreettinen suunnitelma siitä, miten saat omat tarpeesi täytettyä. Tarvitsetko enemmän omaa aikaa, vai ehkä päinvastoin, laatuaikaa puolison kanssa? Toivotko, että puolisosi arvostaisi sinua ja panostasi enemmän? Jos, niin mitä se tarkoittaisi? Mistä tietäisit, että nyt sinua arvostetaan ja kunnioitetaan? Voit vaikka jatkaa lausetta: Tiedän, että minua ja panostasi arvostetaan, kun ……………….. . Mieti sitten, mitä sinun tulisi tehdä, jotta tarpeesi täyttyvät. Pitääkö minun keskustella puolisoni kanssa ja kertoa omista tunteistani ja toiveistani? Jos kaipaan yhteistä ravintolaillallista, pitääkö sen ajankohta sopia, valita ravintola, varata pöytä ja järjestää lastenhoitaja? Kuka hoitaa, mitä ja milloin? Huomaa, että suunnitelman tulee olla konkreettinen ja selkeä.
Omista tarpeista ja toiveista viestiminen ja huolehtiminen voi olla vaikeaa, etenkin, jos on tottunut jättämään omat tarpeet taka-alalle ja jatkanut autopilotilla eteenpäin. Olen huomannut tämän koskevan varsinkin kilttejä suorittajia, jotka joustavat, sanovat ”kyllä” vaikka haluaisivat sanoa ”ei”, ja asettavat kaikkien muiden tarpeet omien yläpuolelle. Nyt on muutoksen aika. Nyt on aika sanoa: ei muuten käy. Nyt on aika olla omalla puolella, asettaa rajat ja olla jämäkkä. Tätä on oikein kanavoitu aggressio.
Ewa Hirvonen on ahdistuneisuushäiriöihin, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan sekä vihanhallintaongelmaan erikoistunut, helmikuussa 2025 psykoterapeutiksi valmistuva sosiaalialan ammattilainen.
