Miten valitsen itselleni hyvän terapeutin | Terapiatalo Noste
(09) 3158 9154

tai s-postitse: asiakaspalvelu (ät) terapiatalonoste.fi

Miten valitsen itselleni hyvän terapeutin

Terapeutin etsiminen on työläs tehtävä. Lisäksi sen joutuu usein tekemään silloin, kun elämä tuntuu muutenkin raskaalta. Se on iso ja tärkeä päätös, joten siihen kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Terapiasuuntauksia, ammattinimikkeitä ja outoja kirjainlyhenteitä on paljon, ja niitä opiskellessa olennainen saattaa helposti unohtua.

Tässä kuusi asiaa, jotka kannattaa pitää mielessä, kun etsit itsellesi terapeuttia.

psykologi Mikael Heino

1. Miltä sinusta tuntuu

Luota itseesi. Tämä on helpoin neuvo antaa mutta vaikein toteuttaa. Paras tietolähde terapeutin sopivuudesta olet viime kädessä sinä itse.

Tutustumiskäynnin jälkeen kannattaa pysähtyä hetkeksi kuulostelemaan tuntemuksiaan. Millainen olo sinulla on tapaamisen jälkeen? Tuntuuko, että sinusta ollaan kiinnostuneita ja että sinusta välitetään? Koetko tulleesi ymmärretyksi? Tuntuuko sinusta, että pystyt luottamaan terapeuttiin? Ajatteletko pystyväsi kertomaan hänelle vaikeista asioista?

On tärkeää, että koet voivasi puhua vapaasti ja tulevasi kuulluksi. Terapeutin tehtävä on hyväksyä sinut, ajatuksesi ja tunteesi. Hänen tehtävä ei ole arvostella tai tuomita sinua. Rehellinen itsestä kertominen on jo sen verran vaikeaa, ettei terapeutin sitä tarvitse entisestään vaikeuttaa.

Entä ärsyttikö terapeutissa jokin? Osaatko sanoa, miksi tietty asia ärsytti? Entä ärsyttikö se sen verran, että asia todennäköisesti jossain vaiheessa tulee haittaamaan työskentelyä? Onko sinun vaikea pitää terapeutista? Ärsyyntyminenkin voi kertoa meille jotain tärkeää, mutta toisinaan se nousee liian suureksi.

Ensimmäiseen vaihtoehtoon ei tarvitse tyytyä ja on täysin sallittua katsella ympärilleen.

Perusteltu syy siirtyä seuraavaan terapeuttiin ei ole se, jos sinua ärsyttää, kun tämä ymmärtämään pyrkien kysyy, miksi olet viettänyt viisi vuotta myrkyllisessä parisuhteessa, mistä on kyse, kun et saa asioita tehdyksi töissä tai onko alkoholin käyttösi tosiaan niin keskieurooppalaisen sivistynyttä kuin uskottelet. Tämä ei tunnu mukavalta mutta se kuuluu terapiaan olennaisesti.

Parhaassa tapauksessa sinusta tuntuu, että terapeuttisi ymmärtää tilanteesi, ja pystyt luottamaan siihen, että hän myös auttaa sinua löytämään ulospääsyn siitä.

2. Yhteys on tärkeä

Psyykkiset ongelmat johtuvat usein ongelmista ihmisten kanssa. Tästä syystä niitä on luonnollista hoitaa ihmisen kanssa.

Keskusteluhoito perustuu terapeutin ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen. Näin ollen terapiasuhteen laatu on keskeinen hoidon onnistumiseen vaikuttavia tekijä.

Terapeutin vuosikymmenien työkokemus, kouluttautuminen, erikoistuminen, hienolta kuulostavat menetelmät ja teoreettiset rakennelmat eivät auta ellei yhteyttä teidän välillenne muodostu. Tällöin ei päästä käsiksi ongelmia aiheuttaviin tapoihin olla ihmissuhteissa eikä voida miettiä toimivampiakaan.

Turvallinen suhde mahdollistaa uuden rakentumisen. Sen myötä toivo lisääntyy ja muutosta uskaltaa lähteä pohtimaan.

Hyvä terapeuttinen suhde ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikesta ollaan samaa mieltä, teillä on samanlainen huumorintaju tai sama lempibändi. Luottamus ja turvallisuus tietenkin rakentuvat tutuista ja yhteisistä asioista, mutta lisäksi terapiassa tarvitaan jotain uutta ja vierasta. Terapeutilla tulee olla valmiudet empatiaan mutta myös kykyä ja rohkeutta ottaa esille vaikeita aiheita.

Terapian tarkoitus ei ole ainoastaan saada tuntemaan oloasi mukavaksi vaan auttaa sinua muodostamaan paremmin palveleva suhde itsesi ja muiden ihmisten kanssa.

Terapiassa opetellaan uutta, mikä tarkoittaa että tutusta ja turvallisesta täytyy luopua. Se edellyttää haavoittuvaiseksi asettumista, epävarmuuden sietämistä ja oman kontrollin luovuttamista osin terapeutille. Se ei onnistu ilman hyvää terapeuttista suhdetta.

3. Unohda täydellisen terapeutin metsästys

Olisi mukavaa, jos jossain olisi ihminen, joka välittäisi, ymmärtäisi, lukisi ajatuksemme ja osaisi täyttää kaikki tarpeemme ilman, että meidän itse tarvitsee tehdä mitään. Tätä suhteellisen haastavaa tehtävää saavat ensin yrittää äidit, sitten kumppanit ja lopulta terapeutit, kukin siinä vuorollaan epäonnistuen.

Jokaisen terapeutin kanssa yhteyttä ei synny, mutta jos olet tavannut kolme terapeuttia eikä kukaan heistä tunnu sopivalta, voi olla syytä pysähtyä hetkeksi. Onko tosiaan niin, ettei kukaan heistä pysty ymmärtämään sinua vai olisiko kyse jostain muusta? Oletko varma, että haluat tulla ymmärretyksi?

Muutos on monivaiheinen ja ahdistava prosessi, joka voi pysähtyä ennen kuin se kunnolla edes pääsee alkamaan. Olemme erittäin lahjakkaita keksimään syitä, sille miksi meidän ei kannata muuttua.

Pikkuasioihin takertuminen, mikromanagerointi, ylikontrollointi, ajattelun joustamattomuus ja täydellisyyden tavoittelu kumpuavat kaikki ahdistuksesta. Muutos pelottaa, joten suojaudumme jäämällä kiinni epäoleelliseen.

Jokainen tulevaisuuden ihannekumppaninsa toivottuja ominaisuuksia listannut tietää, miten merkityksettömäksi lista muuttuu, kun lopulta tapaa sen oikealta tuntuvan ihmisen. Keskity siis olennaiseen.

Psyykkiset ongelmat johtuvat siitä, ettemme tunne itseämme niin hyvin kuin luulemme tuntevamme. Jos olemme hukassa itsemme kanssa, on täysin epärealistista olettaa, että tietäisimme täydellä varmuudella, mitä tarvitsisimme perille päästäksemme.

Täydellisen terapeutin sijaan kannattaakin tähdätä riittävän hyvään terapeuttin. Riittävän hyvä terapeutti osuu oikeaan enimmän osaa ajasta eikä katkokset vuorovaikutuksessa muodostu liian syviksi.

Väärinymmärryksiä ei voi välttää kenenkään kanssa. Ne kuuluvatkin terapiasuhteeseen ja usein avaavat uusia työskentelyn mahdollisuuksia ja oivalluksia, kun ne yhdessä selvitetään.

Terapiasuhde rakentuu ajan kanssa. Alussa riittää tunne siitä, että tämän ihmisen kanssa voisi olla mahdollista ja mielekästä rakentaa syvä ja merkityksellinen hoitosuhde.

Terapia alkaa ymmärretyksi tulemisesta ja päättyy sen hyväksymiseen, ettei kukaan koskaan ymmärrä meitä täysin.

4. Kysy rohkeasti

Kun olet kertonut haasteistasi ja oireistasi, kysy terapeutilta, miten hän selittäisi ongelmasi omista lähtökohdistaan käsin. Entä miten hän lähtisi hoitamaan ja ratkaisemaan ongelmaasi? Kysy esimerkiksi terapeutin käyttämästä teoreettisesta viitekehyksestä ja käytetyistä tekniikoista.

Sinulla on oikeus saada perusteltuja ja ymmärrettäviä vastauksia.

Peukalosääntönä voidaan pitää sitä, että mitä enemmän annettu selitys sisältää ammattijargonia ja outoja käsitteitä, sitä hatarammalla pohjalla se on. Yhteisen kielen löytyminen on tärkeämpää kuin teoriaan ripustautuminen.

Perille voi päästä monella eri tavalla mutta on tärkeää että sekä terapeutilla ja sinulla on jaettu käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä, mihin yritetään päästä sekä miten sinne päästään. Tärkeää on että suuntaus sekä teoreettiset taustaoletukset, joiden päällä se lepää, tuntuvat uskottavilta sekä sinulle että terapeutille.

Terapeutit suhtautuvat itsestään ja henkilökohtaisesta elämästään kertomiseen hyvin eri tavoin, mutta ei ole mitenkään kiellettyä kysyä näistäkään asioista, jos koet että niillä on sinulle merkitystä.

psykoterapeutin vastaanotto

5. Psykoterapiasuuntauksista

Erilaisia psykoterapiasuuntauksia ja terapiakoulukuntia on satoja. Eri psykoterapiasuuntausten välillä ei ole kuitenkaan löydetty merkittäviä eroja hoidon vaikuttavuudessa. Suuntausta tärkeämpää siis on löytää itselleen sopiva terapeutti.

Terapeuttia ei kuitenkaan kannata valita täysin tämän suuntauksesta välittämättä.

Suuntauksella on paljonkin merkitystä riippuen siitä, mitä haluat ja toivot terapialta ja terapeutilta. Mieti siis mitä itse kaipaat: aikaa ja tilaa pohtia vapaasti asioita ja etsiä elämään merkitystä vai käytännönläheistä, aktiivista ja valmentavaa työotetta?

Mieti myös miksi kaipaat toista mieluummin kuin toista. Saattaa olla hyväksi kokeilla jotain, mikä tuntuu hieman vieraalta itselle.

Haluatko käytännön ratkaisuja ja tulevaisuuteen katsovaa työskentelyotetta? Se on hyvä, mutta voisi olla siitä huolimatta hyvä puhua hieman lapsuudestasi ja vanhemmistasi. Entä tuntuuko mahdolliset terapeutin antamat kotitehtävät stressaavilta jo ajatuksen tasolla ja vain haittaavan reflektointia? Ehkä niilläkin on kuitenkin paikkansa ja muukin tarkoitus kuin ärsyttää sinua.

Valintaa tehdessä kannattaa pyrkiä säilyttämään avoin mieli.

6. Terapeutti tuntuu aidolta

Terapeutista välittyvä aitous ja avoimuus auttavat hyvän hoitosuhteen rakentumisessa.

Hyvä terapeutti pystyy säätelemään tunteitaan ja hallitsemaan omaa ahdistustaan. Hän sietää epävarmuutta, keskeneräisyyttä, kritiikkiä ja vaikeita tunteita. Terapeutti, joka on sinut itsensä kanssa, ei koe tarvetta kontrolloida liikaa eikä tarvitse asiakkaan hyväksyntää tai ihailua.

Aitous ja välittömyys eivät ole seurausta siitä, että terapeutilla itsellään ei ole mitään ongelmia tai haasteita elämässään vaan siitä, että hän on selvittänyt tai pyrkii selvittämään ne.

Myös terapeuteilla on omat epävarmuutensa, sokeat pisteensä sekä tunteita, joista ollaan tyypillisesti vähemmän ylpeitä.

Pikkusieluisuus, kateellisuus, itsensä korostaminen, passiivis-aggressiivisuus, vihamielisyys, narsistiset taipumukset tai valittaminen eivät ole valitettavasti kadonneet, vaikka olen näiden asioiden kanssa työskentelevä ammattilainen, jonka puoleen käännytään, kun ne aiheuttavat ongelmia.

Terapeutit eivät ole yli-ihmisiä eikä heidän tarvitsekaan olla. Terapeutin kyky auttaa ei perustu ylhäiseen auktoriteettiasemaan tai johonkin salaperäiseen psykologiseen tietoon, johon vain yksin hänellä on pääsy vaan siihen, että hän on loppuen lopuksi samanlainen kuin sinä. Tämä voi tuntua helpottavalta tai pelottavalta.

Terapeutin työ on vaativaa ja kuormittavaa. Tämä ei tietenkään ole sinun vaan terapeutin huoli – tai ainakin sen pitäisi olla. Tästä syystä on tärkeää, että terapeutti huolehtii jaksamisestaan ja osaamisestaan käymällä itse psykoterapiassa tai työnohjauksessa. Tästä on hyvä kysyä ensimmäisellä tapaamisella.

Itsetuntemuksensa ansiosta terapeutti pystyy samastumaan sinuun, tuntemaan myötätuntoa ja tukemaan sinua muutoksessa. Tätä on vaikea teeskennellä.

Terapeuttia etsiessä kannattaa olla avoin ja pyrkiä luottamaan itseensä, mutta samalla pitää mielessä se, ettemme täysin tunne itseämme. Emme tiedä, mikä on meille hyväksi ennen kuin kokeilemme rohkeasti jotain uutta.

Siihen miten kaksi ihmistä tulee keskenään toimeen vaikuttaa loputon määrä asioita. Kaikkea ei voi eikä pidäkään ottaa huomioon. Päätöstä ei kannata tehdä umpimähkään mutta siihen liittyy aina annos epätietoisuutta ja ahdistusta, vaikka asiaa kuinka analysoisi.

Voi olla ettei terapeuttia etsiessä saa juuri sitä, mitä haluaa mutta lopulta kuitenkin ehkä sitä, mitä tarvitsee.

Artikkelin on kirjoittanut Nosteen psykologimme Mikael Heino. Mikaelin omat sivut löydät täältä: www.mikaelheino.fi

Psykologi Mikael Heino

Voit tarkastella ammattilaistemme vapaita aikoja täältä tai olla yhteydessä asiakaspalveluumme.

Voit jättää myös sähköpostisi tai puhelinnumeron, niin olemme Sinuun yhteydessä!

Kyllä kiitos!