Hengitys on ankkuri tähän hetkeen | Terapiatalo Noste
(09) 3158 9154

tai s-postitse: asiakaspalvelu (ät) terapiatalonoste.fi

Hengitys on ankkuri tähän hetkeen

Hengitys on ankkuri tähän hetkeen

Huomaatko, että hengität? Mitä kehossasi oikeastaan tapahtuu jos pysähdyt kuuntelemaan hengitystäsi? Onko sinun mahdollista aistia hengityksen kaksi suuntaa – sitä, kuinka ilma virtaa sisään ja ulos? Missä kaikkialla voit aistia hengitystäsi? Ehkäpä tunnet sen nenässäsi? Ehkä suussa tai nielun alueella? Saatat huomata hengityksen aikaansaamia tuntemuksia myös kurkunpäässä tai keuhkoputkissa, joita pitkin ilma virtaa edelleen keuhkoihin. Liikkuukohan rintakehäsi, kun hengität? Entäpä synnyttääkö hengitys vatsan seudulla pientä hengitystä myötäilevää liikettä? Entä mitä huomaat kyljissä?

Hengitys auttaa elimistöä tasapainottumaan

Hengityksellä on elämää ylläpitävä vaikutus. Kun hengitämme, ilma virtaa hengitysteitä pitkin keuhkoihimme ja sieltä keuhkorakkuloiden kautta verenkiertoon. Veren mukana ravitseva happi kulkeutuu eteenpäin kehomme eri osiin ja solujen käyttöön. Hapen tuomisen ohella hengitys poistaa elimistöstämme aineenvaihdunnan ja lihastoiminnan seurauksena syntynyttä hiilidioksidia. Hengittäessä kaasut vaihtuvat ja keuhkot pääsevät tuulettumaan. Samalla hengitys – yhteistyössä munuaisten kanssa – auttaa elimistöä happoemästasapainon säätelyssä. Elimistön happo-emästasapainon säätely on tärkeää, sillä aineenvaihdunnan reaktiot riippuvat kehon happamuudesta. Vaikka hengitys kulkee mukanamme koko ajan, emme useinkaan huomaa sitä. Hengitys on helppo ottaa itsestäänselvyytenä, koska se ”vain tapahtuu”. Tämä näennäisen yksinkertainen ja usein huomaamattamme tapahtuva toiminto kätkee sisälleen kuitenkin paljon viisautta.

Hengitys on herkkä toiminto

Reagoimme usein hengityksellä kun koemme stressiä tai ahdistusta. Ympäristön ennustamattomuus tai kokemus siitä, että olemme jollain lailla uhattuna, heijastuu helposti siihen kuinka hengitämme – tai emme hengitä. Luonnollisen hengitysrytmin häiriintyessä hengitys muuttuu epätasapainoiseksi ja vaihtelevaksi. Olon ollessa tukala tai esimerkiksi kokiessamme äkillistä kipua voimme tiedostamatta alkaa pidättää hengitystä. Toisinaan uhka, ahdistuneisuus tai pelko johtavat päinvastaiseen: alamme ylihengittää. Myös tyytyväisyys ja turvan tunne heijastuvat hengitykseen. Levossa ja olonsa turvalliseksi kokevan ihmisen hengitys on tyypillisesti jatkuvaa ja virtaavaa. Hengitystä rytmittää tällöin sisään- ja uloshengitysvaiheet sekä näiden väliin jäävät hengitystauot.

Stressaantuneena hengityskin on suorittamista

Stressaantuneena hengitys muuttuu usein nopeaksi, lyhyiden sisään- ja uloshenkäysten rytmittämäksi suoritukseksi. Elimistö ja erityisesti sydänlihas rasittuvat. Vaikka mitään todellista vaaraa ei olisi, tiheä ja tauoton hengitys viestittävät keskushermostolle, että uhka vaanii ja siihen on hyvä varautua. Sympaattinen, kehon toimintoja kiihdyttävä hermosto aktivoituu valpastaen ihmistä ”taistelemaan tai pakenemaan”. Hengityksessä tapahtuvien muutosten ohella saatamme tehdä havaintoja myös muista elimistön vireystilan noususta kertovista merkeistä (esim. sydämen sykkeen nousu, pulssin kiihtyminen, suoliston toiminnan hidastuminen, suun kuivuminen ja hien erittymisen lisääntyminen). Kuormittuneen ihmisen hengitys kohoaa helposti kehon yläosiin, kun keskeisimpänä hengityslihaksena toimiva pallea jännittyy. Pallean jännittyessä hengittäminen voi alkaa tuntua ahtaalta ja ”puristuksissa” olevalta. Hengitys muuttuu pinnalliseksi, kun pallean käyttö korvataan rintakehän yläosan lihaksilla. Kaulan ja hartioiden alue jännittyy tarpeettomasti, ja niska-hartiaseudun kireys saattaa heijastella päänsärkynä tai vaikkapa pistelynä tai puutuneisuutena käsissä.

Ei ole mitään hätää

Erilaiset hengityksestä ja muista kehollisista tuntemuksista tehdyt havainnot voivat auttaa meitä palautumaan tasapainoon. Kiihtynyt keho ja mieli kaipaavat erityistä huomiota ja myötätuntoa. Usein jo pelkkä huomion tietoinen tuominen omaan hengitykseen auttaa hengitystä tasapainottumaan ja oloa helpottumaan. Koska hengitys kulkee aina matkassamme, siihen ankkuroituminen tarjoaa arvokkaan lepohetken vaikka keskellä kiireistä työpäivää tai bussissa istuessa. Hengitykseen ankkuroiminen voi olla yksinkertaisimmillaan erilaisten hengitystuntemusten aistimista – ajankohtaisesta tilanteesta johtuen monesti maskin takana. Erityisen oivallisen apukeinon rauhoittumiselle voi löytää uloshengityksestä. Rauhallinen ja viipyilevä uloshengitys tukee kehon luontaista tyyntymistä aktivoidessaan parasympaattiseen hermostoon kuuluvaa vagus- eli kiertäjähermoa. Uloshengityksessä pallea ja muut sisäänhengityksessä työskennelleet lihakset saavat rentoutua. Keho saa hellittyä ja levähtää. Jokainen uloshengitys on ikään kuin viesti itselle: Ei ole mitään hätää.

Hengitys tapahtuu tässä ja nyt

Arjen kiireet ja hektisyys ovat mestareita houkuttelemaan huomiomme kaikkialle muualle paitsi tähän hetkeen. Hengitys voi auttaa meitä takaisin, jos vain maltamme pysähtyä sen ääreen. Oman hengityksen tiedostaminen ja sille läsnä oleminen auttaa kuuntelemaan itseä – tiedostamaan, mitä itselle oikeastaan kuuluu. Vaikka ajatuksemme harhailisivat ja säntäilisivät ympäriinsä menneessä tai tulevassa, ankkuri tähän hetkeen kulkee alati mukanamme. Hengitys tapahtuu tässä ja nyt. Millaistahan olisi kuunnella sitä vähän aikaa?

Artikkelin on kirjoittanut Nosteen psykologi Sonja Kumlander.

Sonja Kumlander

Voit tarkastella ammattilaistemme vapaita aikoja täältä tai olla yhteydessä asiakaspalveluumme.

Voit jättää myös sähköpostisi tai puhelinnumeron, niin olemme Sinuun yhteydessä!

Kyllä kiitos!