Uusperheen haasteet

Uusperhe voi muodostua eron tai leskeytymisen seurauksena. Molemmilla parisuhteen osapuolillla, tai vaan toisella, voi olla lapsia edellisestä suhteesta. Uusperhe voi olla monimuotoinen rakenteiltaan ja on hyvä ymmärtää, että uuden perheen muotoutuminen voi olla aikaa vievä ja kipuileva prosessi, joka vaatii kypsää vuorovaikutusta perheen kesken.

Parisuhde syntyy kahden ihmisen rakastuessa toisiinsa, mutta uusperheessä yhdistyy monta ihmisryhmää: ex-perhe, kumppaneiden lähtöperheet ja kaikkien suvut. Lapset eivät voi valita uutta vanhempaansa, eikä vanhempi lapsiaan. Monesti onkin niin, että uuden kumppanin ja lasten suhde on uusperheessä kaikkein haasteellisin.

Ulkopuolelta tuleva kumppani voi kokea helposti ulkopuolisuuden tunnetta, mustasukkaisuutta ja riittämättömyyttä. Toinen uusperheen vanhemmista joutuu sovittelemaan asioita kahden perheen välillä. Uusperheen rajoja on tärkeä suojata ja tunnustaa se ensisijaisena perheenä. Tunnustaminen tarkoittaa parisuhteessa sitä, että tärkeät lapsia koskevat tiedot jaetaan kumppanin kanssa eikä esimerkiksi ainoastaan ex-puolison kanssa. Uusi kumppani taas joutuu sietämään sitä, että omalla rakkaalla on asioita, joiden ulkopuolella joutuu olemaan.

Uusperhe ei ole uusi perhemuoto

Uusperhemuoto ei ole missään nimessä uusi perhemuoto vaan satoja vuosia vanha käsite. Entisaikaan koko kylä piti huolta lapsistaan, kun taas ydinperhekäsite juontaa juurensa 1800-luvun lopulta. Kaupungistuminen, uskonnon vähentynyt vaikutus, naisten lisääntynyt työssäkäynti sekä avioerot muuttivat sodan jälkeistä perhemallia. Yhteiskunnassa alettiin suhtautua sallivammin keskiluokkaisesta perhe-elämästä poikkeavia perhemalleja kohtaan. Murros on palauttanut perhe-sanalle sen vanhan merkityksen. Perheellä tarkoitetaan nykyään erilaisia yhdessä asuvien aikuisten ja lasten muodostamia kotitalouksia.

Tunteista keskustelu on tärkeää uusperheessä

Uusperhe on toimiessaan erinomainen ja moniulotteinen kasvualusta lapsille, aivan kuten ydinperhekin. Eri perhemuotojen kulttuurien kohtaaminen kuitenkin haastaa meidät vanhemmuudessa, aikuisuudessa ja henkilökohtaisessa identiteetissämme. Se on perhemuoto, joka vaikuttaa useisiin ihmisiin, ja jossa useat ihmiset vaikuttavat perheeseen. Kasvualustana jokainen perheenjäsen voi oppia, löytää ja tulla nähdyksi, mutta negatiivisiakaan tunteita ei kannata pelästyä ja niistä kannattaa keskustella ammattilaisten tai muun tukiryhmän kanssa. Pohjatunteet on hyvä tunnistaa ja käsitellä, että kukaan uusioperheessä ei rakenna suojamekanismia, joka voi johtaa pidemmällä aikavälillä katkeruuteen, eristäytymiseen, uhriutumiseen, alistumiseen tai yhteyden menettämiseen sekä itsestä, puolisosta, että perheestä.

Lähteet: www.uusperhe.fi, www.vau.fi