Persoonallisuushäiriöt

Persoonallisuushäiriöt ovat laaja-alaisia käyttäytymiseen, omaan sisäiseen kokemusmaailmaan ja ihmissuhteisiin vaikuttavia häiriöitä. Laaja-alaisuudella tarkoitetaan sitä, että ne eivät ilmene vain tietyissä tilanteissa, vaan ovat yleistyneempiä  ongelmia kyvyissä ymmärtää itseä, käyttäytyä ja muodostaa suhteita toisiin ihmisiin.

Persoonallisuushäiriöiden piirteitä

Persoonallisuushäiriöiden piirteitä arvioidessa on muistettava, että useat kuvatut piirteet kuuluvat myös normaaliin psyykkiseen toimintaan ja ihmissuhteisiin, etenkin voimakkaiden tunteiden ja stressin aikana.

Persoonallisuushäiriöiden ydintä on riittämättömät keinot ja kyvyt tulla toimeen vahvojen tunteiden ja tarpeiden kanssa, sekä oman mielensä varassa, että toisten ihmisten kanssa. Tyypillistä on myös psyykkisen joustavuuden ja vaihtoehtoisten näkökulmien puute, sekä toisten ihmisten, itsestä erillisten ajatusten ja tunteiden sekoittuminen omiin vahvoihin tarpeisiin ja pelkoihin.

Persoonallisuushäiriöiden kehitys on nähtävissä jo lapsuudesta alkavaksi. Pieni lapsi tarvitsee hoivaajan rauhoittuakseen ja oppiakseen omasta mielestään. Siksi vauriot varhaisissa ihmissuhteissa ovat erityisen haitallisia psyykkisten kykyjen kehittymiselle ja jatkuvat usein aikuisuuteen. Persoonallisuushäiriöön voi kuitenkin vaikuttaa myös perinnölliset asiat ja perhesuhteiden ulkopuolisen ympäristön piirteet.

Persoonallisuushäiriön hoito

Koska persoonallisuushäiriöstä kärsivät eivät yleensä tunnista vaikeuksiensa syitä itsestään, he toistavat samoja ongelmia usein uudestaan eri ympäristöissä ja eri ihmisten kanssa. He eivät kykene riittävästi oppimaan kokemuksistaan. Persoonallisuushäiriöistä kärsivät ihmiset eivät tavallisesti hakeudu hoitoon varsinaisen ongelmansa vuoksi.

Persoonallisuushäiriöiden ensisijainen hoito on psykoterapia ja niiden hoitoon on kehitetty myös spesifejä psykoterapeuttisia menetelmiä.