Pakko-oireinen häiriö, OCD

Pakko-oireinen häiriö kuuluu ahdistushäiriöiden luokkaan. Sille on ominaista mieleen tunkeutuvat ajatukset (obsessiot) ja toiminnot (kompulsiot) joiden toistuvuutta henkilö ei kykene riittävästi itse säätelemään. Niihin kytkeytyy yleensä myös pelkoja, joihin pakonomainen huolestuneisuus ja käytös kytkeytyy pyrkimyksenä hallita niitä.

Pakko-oireisen häiriön oireet

Tyypillisiä pakko-ajatuksia esimerkiksi ovat bakteerien ja tartuntojen pelko, tai pelko siitä, että on aiheuttanut jonkin katastrofin tai vahingon. Ne voivat kytkeytyä tarkistamisen pakkoon, tai esimerkiksi tautien pelon kohdalla (hypokondria) myös jatkuviin lääkärissä käynteihin.

Erilaisia pakkotoimintoja esiintyy lievässä muodossa melko yleisesti, etenkin stressaantuneena. Ne voivat olla arkisia huolia siitä, jäikö kahvinkeitin tai hella päälle. Kun ne alkavat merkittävästi haitata elämää ja tuottavat ahdistusta, ne voivat olla myös häiriötasoisia.

Pakkotoimintoja ja ajatuksia ilmenee myös monien muiden mielen häiriöiden yhteydessä. Siksi onkin arvioitava myös edeltävien traumaattisten tapahtumien mahdollisuutta, masentuneisuutta, ja ahdistuneisuutta oireiden lisäksi. Lisäksi pakko-oireet voivat liittyä neuropsykiatrisiin häiriöihin, kuten aspergerin tai touretten oireyhtymään.

Pakkoajatukset, jotka koskevat vaikkapa omia impulsseja, kuten pelkoa siitä että tekee jotakin hallitsematonta tai väkivaltaista, voivat olla erittäin ahdistavia ja kauhistuttavia. Pakkoajatukset voivat myös olla epärealistisia tai luonteeltaan maagisia. Henkilön kokemasta voimakkaasta ahdistuksesta huolimatta, oireisto on usein hyvin hoidettavissa lääkkeiden ja psykologisten hoitojen avulla.

Pakko-oireisen häiriön hoito

Pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa sekä psykoterapialla, että lääkehoidoilla.