Unihäiriöt

Tilapäinen unettomuus, tai nukahtamisen vaikeudet ovat normaaleja ilmiöitä, joista miltei kaikilla on jossain elämänvaiheessa kokemusta. Kuormittuneisuudella ja laajemminkin elämäntilanteella ja elämänvaiheella on aina merkitystä unen laatuun ja määrään. Mikäli unettomuus kestää, ja etenkin kun alkaa itse olla huolissaan siitä, nukahtaako vai ei, kannattaa apua hakea. Pidempään jatkuessa unihäiriöt vaikuttavat merkittävästi kykyymme tehdä töitä ja jaksaa arjessa.

Unettomuuden arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

1. Fyysinen terveys ja elämäntavat

Esimerkiksi kahvi, alkoholi tai ylensyöminen ennen nukkumaanmenoa vaikuttavvat unen laatuun ja nukahtamiseen. Myös yleinen terveydentila on hyvä selvittää.

2. Arjen hallinta ja unihygienia

Usein nukahtamisen vaikeuksia voidaan lievittää, kun kiinnitetään huomiota nukahtamisen olosuhteisiin, ympäristöön ja niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa nukahtamisen helpottamiseksi. Esimerkiksi töiden tekeminen vielä sängyssä tai näyttöpäätteiden tuijottaminen voi vaikeuttaa uneen vaipumista.

3. Huolet ja turvallisuuden tunne

Usein valvominen kytkeytyy huoliin ja kokemukseen turvattomuudesta. Lajimme kehitystä ja esihistoriaa tarkastelevat näkökulmat joskus korostavat, että luonnonympäristössä ihmisille on ollut hyödyksi herätä keskellä yötä ja tarkastaa että ympäristö on turvallinen.

Univaikeuksista kärsiville onkin tyypillistä edelleen herätä ja ryhtyä aktiivisesti murehtimaan vaikkapa työasioita. Harvat kuitenkaan kokevat, että yöllinen murehtiminen tarjoaa jäsentäviä näkökulmia. Erilaisten huolien tunnistaminen ja rauhallinen jäsentäminen päiväsaikaan tai ennen nukkumaanmenoa usein helpottaa.

Unihäiriöiden hoito

Psyykkisistä syistä johtuvia unihäiriöitä hoidetaan psykologisilla interventioilla ja lääkkeillä.